Skip to content

Kotimaata kohti suuntautuvien hyökkäyksien muodoista osa 1 – Suora invaasio

10.12.2009

Artikkelissa ”Johdanto” kirjoitin siitä miten isänmaamme on hyökkäyksen kohteena ja millaisia erilaisia muotoja hyökkäyksellä voi olla. Tässä kirjoituksessa tulen tarkemmin tuomaan esille näitä muotoja ja kuvaamaan sitä millaisia uhkia suuntautuu isänmaatamme ja sen ihmisiä kohtaan. Osaltaan tämä kolmiosainen artikkeli on johdantoartikkeli, koska se luo kuvaa hyökkäyksen laadusta, muttei varsinaisesti spesifioi sen piirteitä. Alunperin ajattelin tätä yksiosaiseksi kirjoitukseksi, mutta päädyin jakamaan sen osiin pituuden vuoksi. Yleisesti koetan kirjoittaa niin, ettei artikkeleista tule liian pitkiä ja raskaita ja että otsikon alta löytäisi helposti jokseenkin sen sisään mahtuvaa asiaa.

Hyökkäysmuoto 1) Suora invaasio. Hyökkäyksen kohteena ovat maa-alue ja sillä asuvat ihmiset. Tarkoituksena väkivaltaisesti saavuttaa tavoitteet, jotka voivat olla esim. geopoliittisia, ideologisia, taloudellisia. Tämä on selvin muoto hyökkäyksistä. Joskus voi olla että kohteena oleva maa ei ole itse ottanut osaa ollenkaan tai pienissä määrin siihen prosessiin joka on johtanut valloituspyrkimyksiin. Suora invaasio on helposti havaittavissa ja vihollinen – ainakin välittömän uhkan muodossa – on vaivattomasti tunnistettavissa. Kuitenkin lopulliset syyt miksi tilanne on kärjistynyt näin ei aina ole välttämättä niin helposti löydettävissä suoran invaasion tapauksissa ja konfliktiin liittyvät yleisesti tunnetut ja hyväksytyt poliittiset syyt ja motiivit  eivät ole aina koko totuus.

Esimerkki suorasta invaasiosta 70 vuoden takaa on talvisota. Uhka oli välitön ja helposti tunnistettavissa niin kuin avoimessa sodassa yleensä on. Vihollisen tavoitteena oli valloittaa ja miehittää. Isänmaan ja itsenäisyyden menettämiseen oli välitön vaara ja tämän seurauksena eri tasoiset inhimilliset kärsimykset aina kuolemaan saakka. Yleisesti oli tunnettua millainen osa talvisodalla oli laajemassa poliittisessa ja sotilaallisessa kuvassa. Tilanne oli siinä mielessä selkeä ja oli tiedossa mitä oli tehtävä jos hyökkäyksen uhkat haluttiin torjua. Uhka torjuttiinkiin yhtenäisyyden ja valtavien henkilökohtaisten uhrauksien ansiosta. Suoran hyökkäyksen kohteena emme ole toisen maailmansodan jälkeen enää olleet.

Talvisodan pommitusten tuhoja Helsingissä 30. marraskuuta 1939.

Suomalaisia sotilaita puolustuslinjalla Karjalankannaksella talvisodassa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: