Skip to content

Mustalaiset osa 2 – voiko Suomi koskaan vapautua taakastaan?

27.06.2012

Tässä artikkelissa tarkastelemme sitä millä tavalla Suomi ja suomalaiset voisivat vapautua mustalaisista(”mustaloisista”) aiheutuvasta painolastistaan. Tarkastelemme myös mitkä tekijät vaikeuttavat tämän ongelman ratkaisua.

On selvää, että mustalaiset ovat taakka Suomelle ja suomalaisille. Romanit ovat taloudellinen ja sosiaalinen painolasti. Mustalaiset käyttävät yhteiskunnan etuja antamatta niitä juurikaan takaisin. Tämän lisäksi ne hankkivat lisätuloja rikollisuudella suomalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja varallisuuden kustannuksella. Lyhyesti sanottuna mustalaisten elintaso Suomessa on vain ja ainoastaan lähtöisin tavallisten suomalaisten selkänahasta – näin on ollut jo pitkään (kts. mm. artikkeli: ”Mustalaiset-syntyneet loisimaan” https://ubipatriaibibene.wordpress.com/2010/05/26/mustalaiset-syntyneet-loisimaan/ )

Jos tälle mustalaisten loisimiselle ja vahingonteolle halutaan laittaa loppu, mitä se tarkoittaa?

Käytännössä se tarkoittaa:

  • Karkoitus(poistaminen yhteiskunnasta)
  • Suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin sulauttamisen tehostaminen

Tarkastelemme kohtia tarkemmin.

Yhteiskunnasta poistaminen. Romaneja ei oikein voi karkoittaa takaisin loisimastaan yhteiskunnasta sinne mistä ovat tulleetkin, koska ei ole mitään ”mustalaisvaltiota”. Mustalaiskulttuuri on rakentunut elämään toisten yhteiskuntien sisällä – tai siivellä. Se on paljon myös kiertolaiskulttuuria. Tätä kulttuuria suomalaiset ovat saanet sisällään elättää jo pidemmän aikaa.

Suomi ei ole ainut maa joka kärsii mustalaisista. Mustalaisten karkoittaminen vaatisi yhteistyötä muiden valtioiden kanssa neuvoteltaessa alueesta, jonne mustalaiset voisivat perustaa oman itsenäisen valtion. Näin mustalaiset voisivat itse vastata omista teoistaan ja nauttia työnsä tuloksista tai kärsiä velttoilun tuomat haitat. Eikä niin, että nyt mustalaiset nauttivat loisimisestaan ja muut kärsivät siitä.

Mustalaisten poistamiseen isäntäyhteiskunnasta liittyy kuitenkin asioita kuten kansalaisoikeudet (vaikka mustalaiset eivät ole suomalaisia he ovat Suomen kansalaisia), ihmisoikeudet, tietyt arvot ja ajatusmaailmat. Näistä enemmän myöhemmin.

Suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin sulauttamisen tehostaminen. Vuosikymmeniä mustalaisten sulauttamiseksi suomalaiseen yhteiskuntaan on käytetty myönnytyksiä ja etuuksien jakoa. Tämä kaikki on otettu suomalaisilta. Kiittämättömyydessään mustalaiset ovat näyttäneet keskisormea näille ponnistuksille mm. rikollisuudella, röyhkeydellä ja yhteiskuntaan sopeutumishaluttomuudella. On aika kokeilla jotakin muuta.

Koska mustalaiset eivät halua olla osana tätä yhteiskuntaa ja tehdä osaansa velvollisuuksista, ei heillä tarvitse olla samoja oikeuksiakaan. Mustalaisten kohdalla sosiaalietuuksia, kuten työttömyyskorvauksia, toimeentulotukea ym. vähennetään. Näiden etuuksien saaminen tulisi mustalaisille palkkioluonteiseksi: kun mustalainen osoittaa haluja ja tekoja sulautua suomalaiseen yhteiskuntaan(koulutus, työntekeminen, mustalaiskulttuurin hylkääminen ym.) ja sen velvollisuuksiin, hänen oikeutensa myös kasvavat. Jos mustalainen valitsee loisimisen ja suomalaisten hyväksikäyttämisen, ei suomalaisilla ole velvollisuutta tämän kaiken ylenmääräiseen kustantamiseen.

Mitä siis ovat ne esteet, jotka vaikeuttavat mustalaistaakan purkamista edelläesitetyillä tavoilla? Kuten aiemmin tuli esille, esteitä ovat tietty ajatusmaailma ja tietyt arvot, joihin liittyvät mm. kansalais- ja ihmisoikeudet. Näitä asioita ja käsitteitä emme tässä yhteydessä tarkemmin käsittele tai analysoi. On hyvä kuitenkin tuoda esille sitä kuinka nämä tekijät tulevat esille tämän artikkelin aiheen valossa. Ja TÄRKEÄÄ: Se, että pohdin kansalais- ja ihmisoikeuksien tiettyä osaa tämän artikkelin kontekstissa EI tarkoita sitä että vastustaisin yleisesti kansalais- ja ihmisoikeuksia. Ajatus on siinä, että pohdin niiden suhdetta toisiin yhteyskunnallisiin ilmiöihin.

Sitten itse asiaan.

Kansalaisoikeudet. Tietyn maan kansalaisilla on tietyt perusoikeudet – perusoikeuksien yhteydessä asiaan kuuluvat myös velvollisuudet.

Nostan pohdintaan sen, että jos joku ryhmä, kuten mustalaiset Suomessa, pitkäaikaisella toiminnallaan osoittavat ja viestivät sen, että he haluavat vain oikeudet eivätkä velvollisuuksia niin tuleeko tämän antaa jatkua? Kuinka kauan se voi jatkua, eli kuinka paljon yhteiskunnassa voi olla pelkkiä oikeuksien nauttijoita suhteessa oikeuksien käyttäjiin ja velvollisuuksien tekijöihin? Sillä jos tämä suhde tulee liian epätasapainoiseksi, oikeuksiin ei enää ole niitä edellytyksiä mitä silloin kun oikeuksien käyttämisen lisäksi myös velvollisuudet täytetään.

Ihmisoikeudet. Ihmisoikeudet liittyvät osaltaan kansalaisoikeuksiin, ne ovat kuitenkin geneerisempiä, perustavanlaatuisempia. Tämän artikkelin kannalta olennaista osaa ihmisoikeuksista voidaan sanoa vaikka yhdenvertaisuusajatukseksi. Voiko mustalaisryhmää kohdella eri tavoin kuin kantaväestöä, kuten esitin kohdassa ”suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin sulauttamisen tehostaminen” mm. sosiaalietuuksien kontekstissa? Sitovatko ihmisoikeudet tältä osin jonkun maan ja kansan kädet tehden sen voimattomaksi sellaista ryhmää kohtaan, joka haluaa vain nauttia ko. maan etuuksista. Ajatus että oikeudet ja velvollisuudet kävelevät käsi kädessä asettuu vastaan ajatusta ihmisoikeuksista(tai sen osaa), tarkemmin sanottuna yhdenvertaisuusajatusta? Kumpi on parempi arvo: jonkin kansan oikeus maansa ja työnsä hedelmiin vai geneeristen oikeuksien tuoma mahdollisuus loisimiseen?

Tietyt ajatusmaailmat. Suomi kuuluu kaikille. Ei ole maita tai kansoja. Rajat ovat poistettava. Maailman yhteisö. Vapaa liikkuvuus. Vähemmistöjen suosiminen enemmistöjen kustannuksella, eli enemmistön syrjiminen. Monikulttuurisuus. Globalismi.

Muunmuassa kaikki nämä liittyvät siihen, ettei Suomi voi puuttua mustalaisten hyväksikäyttävään elämäntyyliin. Näiden arvojen käytännön hinnan maksavat tavalliset suomalaiset.

Lopuksi vielä huomio liittyen uusiin vähemmistöryhmiin joita Suomeen on jatkuvasti useita muodostumassa ja on muodostunut mm. epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan ja monikulttuurisuusideologian seurauksena. Näiden uusien vähemmistöryhmien sulauttaminen suomalaiseen yhteyskuntaan ja kulttuuriin on usein jopa vaikeampaa kuin romaniryhmän sopeuttaminen. Kun mustalaisten sopeuttaminen ei ole onnistunut niin kuinka voidaan ajatella että muidenkaan onnistuu. Suomen taakka vain kasvaa.

Kunta ostaa mustalaisille asut, joita käytetään apuna rikollisessa toiminassa.

Kuva                  Kuva

 

 

Jälleen on aika (muisto)juhlia itsenäisyyttä

05.12.2011

Huomenna vietämme itsenäisyyspäivää. Vuosi vuodelta itsenäisyyspäivän juhlinta on minulle ollut haaleampaa. Kasvanut tietämykseni yhteiskunnallisista asioista on paljastanut minulle niiden perusteiden häviämisen, mitkä oikeuttaisivat ja mahdollistaisivat itsenäisyyden juhlimisen täysin sydämin. Suomi on menettänyt ja menettämässä niitä tekijöitä ja piirteitä, jotka tekevät siitä itsenäisen valtion. Suomalaiset kansakuntana ovat menettäneet ja menettämässä niitä piirteitä jotka tekevät siitä vapaan kansan.

Mitkä ovat siis ne tekijät, jotka määrittävät sen että valtio on itsenäinen? Eräs on tietysti itsemääräämisoikeus. Suomi säätää ja valvoo itse omat lakinsa. Suomi hallinnoi itse omaa aluettaan. Nyt kuitenkin laillista määräysvaltaa on vuosien ajan siirretty Euroopan unionin (EU) alle. EU:n joka on kovaa vauhtia menossa valtioiden liitosta liittovaltioksi. Suomi tulee tässä asetelmassa olemaan pieni, syrjäinen, epäautonominen provinssi.

  Itsenäisellä valtiolla on oma valuutta. 1990-luvun alkupuolella kun käytiin keskustelua EU:hun liittymisestä eräät tahot vakuuttelivat ettei Suomi tule EU:hun liittymisen myötä menettämään omaa valuuttaansa, markkaansa. Todennäköisesti nämä opportunistiset roistot tiesivät varsin hyvin että EU:hun liittyminen vie myös Suomelta tämän itsenäisyyden piirteen.

Suomen markka

Itsenäinen valtio huolehtii omasta puolustuksestaan, sillä on omiin olosuhteisiinsa sopiva oma armeija. Tänä päivänä puolustusmäärärahoja leikataan. Armeija on muutosten ja supistusten edessä. Kansallinen reserviarmeija on muuttumassa erilaisiksi kriisinhallintajoukoiksi, joissa Suomesta tulevat sotilaat ovat yhtenä osana. Tällainen erikoistunut palkkasotilaitten jaosto ei ole kykeneväinen puolustamaan omaa maataan. Tällöin Suomen kyky puolustaa isänmaataan on menetetty.

Itsenäinen valtio on mahdollisimman omavarainen. Itsenäinen valtio pystyy tuottamaan kansalleen peruselämään tarvittavat hyödykkeet kuten ruoan, energian, terveyshuollon, valtion runkoinfrastruktuurin ja edellisessä kappaleessa mainitun puolustuksen. Tässäkin Suomen suunta on huolestuttava. Suomi on mukana kehityksessä jossa omavaraisuusaste heikkenee valtion hallinnoimien laitosten yksityistämisessä, sekä kun energiaa hankkitaan ulkomailta. Myös ruokatuotannon omavaraisuusaste heikkenee, jos Suomi ei pidä yllä omavaraista peruselintarviketuotantoaan.

Yllä oli muutamia seikkoja jotka tekevät valtiosta itsenäisen. Vuosina 1939-1945 Suomi taisteli niiden asioiden puolesta jotka tekevät valtiosta itsenäisen. Silloin tavallisesta suomalaisesta kansasta nousi voima ja tahto, sekä uhrihenki joka mahdollisti itsenäisen ja vapaan elämän tuleville sukupolville. Nämä Suomen sankarit antoivat kaikkein kalleimmansa, eli elämänsä Suomen itsenäisyyden puolesta. Kansa taisteli, jotta Suomen maaperällä eivät vaikuttaisi muut lait kuin Suomen lait. Suomen kansa vuodatti verta jotta Suomessa ei olisi vallalla muu ideologia kuin mikä tulisi suomalaisesta kansakunnasta. Suomen kansa menetti parhainpansa sotakentillä jotta Suomen maaperällä ei marssisi vieraita kansoja.

Kun nyt kuitenkin katsomme Suomea tänä päivänä, näemme – kuten yllä tuli esille – Suomi ei enää määrää omista asioistaan samalla tavalla kuin ennen. Tänä päivänä näemme kuinka Suomen kansalle vierasta ideologiaa käytetään lyömäaseena hajottamaan kansallisvaltiot, luomaan hämmennystä ja heikkoutta monikulttuurisuuden myötä. Osaltaan tämä ideologia tekee Suomesta puolustuskyvyttömän sitä uhkaavia vaaroja kohtaan. Tarkemmin sanottuna tämä ideologia tuo myös nämä uhkat ja vaarat Suomen omalle maaperälle. Kun katsomme Suomen katukuvaa tänä päivänä näemme kuinka siellä laahustaa ja lymyilee aivan vieraita ihmisiä vieraista ja kaukaisista maista. Nämä ihmiset ovat irti – ja tulevat olemaan – siitä suomalaisesta verenperinnöstä ja historiasta mikä meidät suomalaiset sitoo tähän kauniisen maahan ja kulttuuriimme.

Kuten allaolevassa laulussa lauletaan: ”kaikki mikä on joskus voitettu on kohta menetetty.”

http://www.youtube.com/watch?v=o79m2xnYD3k

Vuosina 1939-1945 Suomen kansa torjui maata uhanneen suoran hyökkäyksen. Nyt Suomen kansa on epäonnistunut torjumaan sitä kohdanneen epäsuoran hyökkäyksen (katso tarkemmin kolmiosainen artikkelisarjani:”Kotimaata kohti suuntautuvien hyökkäyksien muodoista” https://ubipatriaibibene.wordpress.com/2009/12/10/kotimaata-kohti-suuntautuvien-hyokkayksien-muodoista-osa-1-suora-invaasio/ ).

Jotta Suomi olisi jälleen itsenäinen ja Suomen kansa vapaa, olisi nyt Suomen kansasta kummuttava se sama tahto ja se sama voima mikä pelasti meidät aiemmin suoralta hyökkäykseltä. Tuo yhtenäinen, vahva ja rohkea voima voi vieläkin muuttaa asioita paremmaksi ja torjua Suomea kuristavan epäsuoran hyökkäyksen. Vain näin voimme varmistaa itsenäisen Suomen jälleen perintönä tuleville sukupolville, kuten se on aiemminkin varmistettu!

Suomi on neekereiden Disneyland

05.10.2011

Tässä artikelissa tuon esille sitä, miksi ja kuinka Suomi on Onnela (so. Hölmölä) varsinkin joillekin maahanmuuttajaryhmille.

Suomi on neekereiden Disneyland käytännössä koska;

1) Suomen ja useiden Afrikan valtioiden välillä on elintasoeroa

2)Suomessa ei rangaista helposti ja tuomiot ovat kevyitä

3)Osa Suomen ihmisistä on tehty puolustuskyvyttömiksi oman valtion toimesta aivopesulla (mm. valheilla, pelottelulla, mielikuvilla, hämäyksellä, sosiaalisella painella)

Suomi on neekereiden Disneyland henkiseltä taustaltaan koska;

1)Suomen poliittisessa ja yhteiskunnallisessa ympäristössä vallitsee – yllättävänkin – laajasti utopistinen ideologia

2)Suomessa ovat käytössä ”pehmeät” arvot

3)Suomalaisissa kasvaa näkemys juurettomuudesta

Tietysti käytäntö ja henkinen tausta ovat kytköksissä toisiinsa, joten jaoitteluni ei ole ehdoton. Tarkastelkaamme nyt kohtia tarkemmin.

  1. Suomen ja useiden Afrikan valtioiden välillä on elintasoeroa

Useat Afrikan mantereen valtioista eivät ole sellaisia maailman rectumeita mitä äkkiseltään voidaan ajatella. Vaan siellä on yhteiskuntia, joilla on eri tasoisia yhteiskuntaluokkia kuten on meidänkin yhteiskunnassamme. On alempaa ja ylempää keskiluokkaa, köyhiä ja rikkaita ym. Mutta totta kai siellä on myös nälänhätää ja sellaisia konflikteja mitä meillä ei ole – ainakaan vielä. Tässä artikkelissa en tarkemmin pohdi sitä, kuinka paljon Suomeen kohdistuvasta Afrikasta tulevasta maahanmuutosta on ”oikeaa”, eli ne ihmiset jotka tulevat Suomeen ovat niitä jotka oikeasti ovat hädänalaisimmasta päästä. En myöskään pohdi sitä, että onko pakolaispolitiikka ja/tai humanitaarinen maahanmuuttopolitiikka oikea tapa auttaa, jos auttamaan ryhdytään. Selvää kuitenkin on se, että elintasoerot luovat myös ilmiötä jota kutsutaan elintasopakolaisuudeksi.

Mutta siis, Afrikan valtioiden ja Suomen välillä vallitsee elintasoero. Eräs missä se näkyy selvimmin on se, mitä yhteiskunnan köyhimmillä on. Suomen köyhillä on niitä ”ylellisyyksiä” mitä esim. Afrikan mantereen valtion X työtä tekevällä keskiluokalla on – kuten siisti asunto, kännykkä, taulutelevisio, terveyden- ja hammashuolto, ravintoillalliset ym. Kun taas Afrikan valtion X köyhillä ei ole kuin haaveet näistä.

Kun Afrikan köyhät tulevat Suomeen, kuinka tämä elintasoero vaikuttaa heihin? Nyt he saavat tekemättä mitään kaiken sen, mistä he kotimaassaan vain voivat haaveilla, koska se oli heille melkeinpä tavoittelamattomissa tai kovan työn takana (riippuen työskentelymotivaatiosta ja/tai työskentelymahdollisuuksista). Jos he kotimaassaan ajattelivat elämänsä täyttymystä elintason osaltaan jos he saisivat kaiken sen mitä heidän keskiluokkaisilla kanssatovereillaan on, nyt heillä Suomessa on se. Mitä yritän tässä kertoa, on se että Suomessa vähävaraisuus ilmenee hyvin eri tavalla joillekin maahanmuuttajille, kuin se ilmenee meille suomalaisille. Suomen ”köyhyys” ei ole usealle Afrikkalaiselle maahanmuuttajalle tila mitä pitäisi kohentaa, mistä pitäisi päästä pois, vaan tila mihin he haluaisivat päästä – tekemällä työtä tai toisten kustannuksella.

Hypoteettinen esimerkki. Suomalainen Taavi Tallaaja syntyy tavalliseen suomalaiseen työläisperheeseen vaikkapa 1980-luvulla. Hän käy peruskoulutuksen jonka jälkeen jatkaa perheensä työläisperinnettä ja hankkii ammatin. 2010-luvulle tultaessa hänellä on takanaan vähän työhistoriaa, pätkätöitä ym. Tulevaisuus näyttää hänelle samankaltaiselta, epäsäännöllistä työtä, välillä työttömyyttä. Tulotaso hänellä pyörii siinä 500-2000 euron välillä. Nyt hänelle aukeaa mahdollisuus lähteä vaikkapa Japaniin, missä hän saa humanitaarista suojelua ja elintason joka vastaa Suomen ylempää keskiluokkaa/rikasta, eli noin yli 6000 euron kuukausituloja. Tämä on enemmän kuin hän koskaan olisi tullut tienaamaan omalla taustallaan jäädessään Suomeen. Japanissa hänellä on kaikkea sitä mitä hänellä ei ollut Suomessa. Toki itse japanilaisilla on vaikka mitä siihen päälle, mutta Taavia ei haittaa, sillä hän oli jo asennoitunut elämään loppuelämänsä pätkätyöläisen elintasolla. Näin hän on varsin tyytyväinen tilanteeseensa Japanissa pienessä suomalaisten yhteisössään ja hänellä ei ole kiinnostusta ottaa osaa Japanin 12 tuntisiin työpäiviin kuutena päivänä viikossa. Taavista on tullut tyytymättömän pätkätyöläisen sijaan tyytyväinen loisija. Kuten Taavi jatkoi työläisperinnettään Suomessa, tulevat Taavin jälkeläiset jatkamaan myös loisimisperinettään suuremalla todennäköisyydellä kuin japanilaisten jälkeläiset.

Osaatte varmaan samaistua Taaviin? Jos nyt piipahdatte hetken afrikkalaisten köyhien sandaaleissa, niin ehkä löydätte yhtäläisyyttä? Hyvällä syyllä voimme myös tuoda esille muitakin eroja jotka vaikuttavat uudessa yhteiskunnassa loisimista irtautumiseen, vaikkapa sen millainen on keskimääräinen työmotivaatio kun suomalaisia ja afrikkalaisia verrataan.

2)Suomessa ei rangaista helposti ja tuomiot ovat kevyitä

Useinkaan se aines, mikä Suomeen Afrikasta päätyy ei ole mitään lähtömaan kermaa. Se osaltaan on syynä maahanmuuttajien korkeille rikosten tekemisasteelle Suomessa. Syynä on myös yksinkertaisesti elämisympäristön erot. Kuinka luulette rikolliseen käyttäytymiseen vaikuttavan sen, jos lähtömaassa saat monta kertaa kovemmat rangaistukset kuin nyt täällä Suomessa- jos saa rangaistusta ollenkaan? Jos tähän lisätään vielä se, että muuton kohdemaan, eli Suomen, ihmiset ovat maahanmuuttajan mielestä heikkoja ja halveksittavia?

Jos lähtömaassa esim. homoudesta saattoi lievimillään joutua vankilaan (jotka eivät ole sellaisia ”hotelleja” kuin meillä täällä) ja pahimmillaan lähteä henki, niin nyt täällä kohdemaassa se on jotakin ”siistiä”. Jos useimmissa Afrikan valtioissa, ryöstät, pahoinpitelet, raiskaat tai tapat, rangaistus on oikeasti jotakin mikä tuntuu, Suomen rangaistuksien ollessa naurettavia näihin verrattuna. Miten luulette näiden vaikuttavan maahanmuuttajien rikoskäyttäytymiseen, varsinkin jos rikoksia on tullut jo tehtyä kotimaassa?

Jos Suomessa Taavi Tallaaja ajaa ylinopeutta 10 kilometria tunnissa ja saa siitä 200€ sakon ja nyt Japanissa sakko on 20€, kuinka tämä vaikuttaa hänen ajokäyttäytymiseensä?

3) Osa Suomen ihmisistä on tehty puolustuskyvyttömiksi oman valtion toimesta aivopesulla (mm. valheilla, pelottelulla, mielikuvilla, hämäyksellä, sosiaalisella painella)

Osa neekerimaahanmuuttajan kohdemaan ihmisistä ovat nöyriä, pelokkaita, mielyttämisen haluisia ja heikkoja muuttajaa kohtaan vain siksi että muuttaja on maahanmuuttaja Afrikasta. Muuttaja huomaa että, kotimaassaan hän oli pohjasakkaa, mutta nyt hän on jonkinlainen ”pyhä lehmä”. Muuttaja saa sellaisia etuoikeuksia täällä kohdemaassa, mitä ei edes sen omilla kansalaisilla ole. Täällä hän ajattelee olevansa jotakin erikoista ja tämän aseman hyväksikäyttämismahdollisuuksia on lukuisia. Tämä afrikkalainen maahanmuuttaja saa myös huomata, että kohdemaan valtio panostaa paljon siihen, että tavallisten ihmisten vastarinta muuttajan röyhkeää ja hyväksikäyttävää toimintaa kohden olisi mahdollisimman tehokkaasti eliminoitu. Muuttaja on valtion erityissuojelussa. Itse muuttaja ei oikein tätä ymmärrä kuinka valtio näin toimii, mutta muuttaja ymmärtää että se on edullista hänelle. Hän voi tehdä melkein mitä tahansa, sille on annettu hiljainen hyväksyntä. Kohdemaan väestö on vain hiljainen raato josta muuttaja voi nokkia herkullisia lihapaloja mielitekojensa mukaisesti kuin haaskalintu.

Henkisiä taustatekijöitä.

1)Suomen poliittisessa ja yhteiskunnallisessa ympäristössä vallitsee – yllättävänkin – laajasti utopistinen ideologia

Kysymys on tottakai monikulttuurisuusideologiasta, joka on osaltaan isona vaikuttimena Suomen holttittomaan maahanmuuttopolitiikkaan. Eräs selitys sille, miksi pakolais- ja humanitaarisperusteista maahanmuuttoa toteutetaan vaikka on selvää että auttamisfunktio hyvinkin toteutuisi paremmin aivan toisenlaisella auttamiselle, on monikulttuurisuusideologia. Tässä artikkelissa en kuitenkaan käsittele aihetta tarkemmin.

Monikulttuurisuusideologia kuitenkin luo henkiset puitteet tiettyjen maahanmuuttajien kissanpäiville.

  1. Suomessa ovat käytössä ”pehmeät” arvot

Pehmeät” arvot ovat niitä arvoja jotka voivat olla varsin hyviä ja toimivia oikeassa kontekstissa, kun taas varjopuolena on, että niitä voidaan käyttää raa`asti hyväksi. En siis väitä että pehmeät arvot ovat automaattisesti huonot, vaan väitän että ne ovat osatekijä siihen, että Suomi ja suomalaiset altistuvat holttittoman maahanmuuton vaaroille.

Pehmeitä arvoja johdetaan usein kovan linjan humanismista ja idealismista. Esimerkkejä pehmeistä arvoista maahanmuuttokontekstissa ovat mm. ”Suomi kuuluu kaikille” – ajatus, velvollisuutemme on kantaa huolta ja vastuuta koko maailmasta, hyvin korkea kynnys rikollisten maahanmuuttajien palauttamisessa, kevyet perustelut humanitaariselle maahanmuutolle.

Esimerkki tältä vuodelta kuvastaa kuinka ”pehmeät” arvot toimivat. Lahdessa maahanmuuttajaneekeri raiskaa 16-vuotiaan tytön joka oli kauppamatkalla. Poliisi saapuu pidättämään väkivaltaista raiskaajaa myöhemmin. Muuttaja vastustaa pidätystä ja mm. puree poliisia. Neekeri on HIV:n kantaja. Raiskattu tyttö ja purtu poliisi altistuvat tartunnalle. Afrikkalaista maahanmuuttajaa ei voida karkoittaa, eräänä perusteluna sen sairaus, johon muuttaja ei voi saada lähtömaassaan asianmukaista hoitoa(HIV/AIDS-lääkitys). Mitä tapahtuu tässä arvomaailmassa kun tämä maahanmuuttaja kiitokseksi saamastaan avusta ja huolenpidosta raiskaa ja pilaa nuoren tytön elämän – tytön jonka vanhemmat ja sukulaiset todnäk. ovat rakentaneet ja rakentavat tätä maata mm. tekemällä työtä ja maksamalla veroja – ja pahoinpiteli velvollisuuttaan tekevän poliisin ja asetti molemmat altiiksi vaaralliselle taudille? Muuttajaa majoitetaan, ruokitaan ja hoidetaan veroeuroilla vankilassa – lyhyen aikaa, jonka jälkeen kattava huolenpito ja hoito jatkuu muurien ulkopuolella – joka ei edes ole rangaistuslaitos tälle muuttajalle. Omassa maassaan olessaan muuttaja olisi ollut onnessaan, jos se olisi saanut hoitoa sairauteensa tällaisissa olosuhteissa, eli Suomen vankilassa, joka on tasokkaampi kuin lähtömaan sairaalat mihin muuttaja olisi sijoitettu. Onko tämä linjassa yleisen oikeuskäsityksemme kanssa? Ei, kyse on ”pehmeiden” arvojen synkästä varjopuolesta.

 http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Raiskattu+teinitytt%C3%B6+ja+poliisi+joutuivat+hiv-vaaraan/1135263677178

  1. Suomalaisissa kasvaa näkemys juurettomuudesta

Siinä missä esim. neekereiden kansallis- ja rotuylpeys on ihailtavaa, on suomalaisten kansallismielisyyden ja alkuperän ylistys ja ylpeyden osoitukset kiellettyä ja tuomittavaa (paitsi sen ”kuohitut” versiot). Sillä että suomalaiset väkisin ajetaan huomaamasta sitä mitä he ovat – asian tila mitä ei voi muuttaa – on useita negatiivisia puolia. Suomalaisista tulee hämmentyneitä, irtonaisia, eksyneitä ja heikkoja. Näin he sitten helposti ovat kykenemättömiä vastaamaan niihin tuhoisiin haasteisiin mitä monikulttuurisuusideologia ja maahanmuutto heille asettavat. Aivan arkielämässään he ahdistuvat elämän kontrollinsa menettämisestä ja kauniin kotimaansa tuhon seuraamisesta sivusta. He tuntevat, että näin ei ole oikein tai hyväksi, mutta he ovat irrallaan ja ajelehtivin, sekaisin mielin. Tämä tilanne taas helpottaa Suomesta ja suomalaisista piittaamattomien afrikkalaisten maahanmuuttajien Suomen ja suomalaisten hyväksikäyttöä. Se ruokkii niiden röyhkeyttä, väkivaltaisuutta, rikollisia taipumuksia ym.

Edellä tuli esille tekijöitä miksi Suomi on neekereiden Disneyland. Osaltaan niissä jo tuli esille erästä tärkeää tekijää miksi näin on, eli sitä millainen merkitys on sillä, kun ihminen vaihtaa olosuhde- ja kulttuuriympäristöään. Tämän vuoksi otsikko ei ollut suoranaisesti ”Suomi on maahanmuuttajien Disneyland”. Jotta Disneyland – ilmiö syntyy, elintason, yhteiskunta-arvojen ja kulttuurien ym. välillä täytyy olla eroa. Ja eroa on koska ihmisryhmissä on eroja. Ihmisryhmissä taas on eroja koska elinympäristöissä on eroja. Esim. jos tanskalainen muuttaa Suomeen, Disneyland-ilmiötä ei samalla tavalla synny.

Toki afrikkalaiset eivät ole ainoa ryhmä millä Disneyland-ilmiötä syntyy, mutta todennäköisin. Niin ja tähän väliin on kait taas pakko laittaa tämä itsestäänselvyys – haukotus – , eli en sano että kaikki mustan rodun edustajat ja/tai afrikkalaiset ovat Disneyland-ilmiön toteuttajia. Pieni osa afrikkalaisista maahanmuuttajista voi tulla ihan esim. Aasialaisia maahanmuuttajia vastaavaksi. Tosin tämäkään ei millään muotoa oikeuta, että suomalaisten olisi kärsittävä maahanmuuton huonoista puolista, tuli se maahanmuutto sitten mistä tahansa. Aiheeseen liittyen kts. Artikkelini ”Mustalaiset- syntyneet loisimaan” kommenttiosio. Usein myös ne afrikkalaiset jotka haluavat nostaa elintasoaan tekemällä työtä eivät ensisijaisesti pyri Suomeen, vaan esim. yhdysvaltoihin toteutetaamaan ”Amerikkalaista unelmaa”. Jos he eivät pääse esim. Pohjois-Amerikkaan, Suomi voi olla heille toissijainen vaihtoehto, kun ei parempaakaan ollut tarjolla. Täällä he voivat käyttää hyväkseen hyvät opiskelumahdollisuudet ja sitten suunnata haluamaansa ulkomaan kohteeseen (esim. missä pienempi veroaste kuin Suomessa). Kuten on selvää, on tämäkin eräs suomalaisten hyväksikäyttämisen muoto, nyt sitä vain toteuttavat ”ahkerat” afrikkalaiset, laiskojen loisafrikkalaisten sijaan.

Siis neekereillä ei ainostaan esiinny Disneyland-ilmiötä. Joidenkin arabi-maiden ihmisillä on samankaltaista ilmiötä, kuten myös esim. romaneilla. Parhaiten ja kattavimmin disneyland-ilmiö kuitenkin tulee esille afrikkalaisilla neekereillä. Afrikkalaisilla on myös tapana kunnostautua muilla ilmiön osa-alueilla kuin vain elintasoeroilla. Nimittäin mm. röyhkeyden, laiskuuden, välinpitämättömyyden, sopeutumattomuuden, väkivaltaisuuden, raiskauksien, ryöstäjen ja muiden rikosten saralla. Jos verrataan neekereitä esim. köyhiin maahanmuuttajiin Aasiasta, ero edellä mainittuihin negativisiin piirteisiin on löydettävissä. Tämän vuoksi Suomi on neekereiden Disneyland!

                                                      

"Musta-Pekka" Suomessa.

”Musta-Pekka” Afrikassa

Hyvää itsenäisyyspäivää!

06.12.2010

Olipas tänään mukava avata verhot ja ensimmäiseksi huomata kuinka Suomen kaunis lippu ylväästi liehuu tuulessa, mukavassa talvisäässä. Suomea itseään kuitenkin piiskaavat, riepottelevat monet tuulet, repivät voimat. Mutta kuten siniristilippu aina itsensä oikaisee myllerryksen jälkeen, niin myös Suomikin tekee. Periksi ei anneta!

 

Kunnia sotiemme veteraaneille ja sankarivainajille! He ovat pitäneet lippumme liehumassa!

Suomen kristallipallo

26.11.2010

Suomella olisi hyvä mahdollisuus katsoa omaa tulevaisuuttaan maahanmuuton ja monikulttuurisuuden suhteen muualta Euroopasta ja Pohjoismaista. Kuinka Esim. Ranskassa ja Belgiassa toteutuu monikulttuurisuus? Ovatko maahanmuuttajat rikastuttaneet Ranskaa ja muita Euroopan valtioita niin taloudellisesti kuin henkisestikin? Ruotsissa ollaan useita vuosia edellä Suomeen verrattuna monikulttuurisuus ihanuudessa. Onko Ruotsi aivan haltioissaan maahanmuuttajista?

Kuten on selvää monikulttuurisuushankeet ovat epäonnistuneet. Mellakat, ghettoutuneet kaupunginosat, viharikokset, väkivalta, raiskaukset, kantaväestön kulttuurin heikentyminen, elämisympäristön muuttuminen, epävarmuus ja elämänhallinnan lisääntyvä menettäminen (vrt. epätosi ”monikulttuurisuus on väistämätöntä – mantra”) ovat tulleet löyhää maahanmuuttoa harrastaneiden maiden vitsaukseksi. Maahanmuutto ja monikultturisuus ovat olleet taloudellinen taakka ja ennen kaikkea henkinen kärsimys kantaväestölle. Voittajia tässä ovat olleet vain ne elintason perässä Eurooppaan tulleet maahanmuuttajat, sekä tietysti se osa (vaikea arvioida kuinka iso osa, ei ainakaan enemmistö) maahanmuuttajista jotka ovat oikeasti pelastuneet kuolemalta, kidutukselta ym. turvapaikkansa ansiosta (tosin heitä vähän hankala sanoa voittajiksi koska ovat pakon edessä joutuneet jättämään kotimaansa ym.). Voittajiin voi lisätä myös ne yksityishenkilöt jotka ovat taloudellisesti hyötyneet maahanmuuttajien hyysäämisestä ja isänmaansa vahingoittamisesta.

Suomella olisi nyt mahdollisuus nähdä omaan tulevaisuuteensa ja muuttaa tuhoon johtavaa kurssiaan ajoissa. Muun Europaan tapahtumat tänä päivänä ja lähimenneisyydessä ovat tavallaan kristallipallo mistä Suomi osaltaan voi ennustaa tulevaisuuttaan. Kristallipallon näkymiä apuna käyttäen muun tiedon avulla Suomi voi muodostaan näkemyksen tulevaisuudestaan, huomata se ja reagoida siihen. Nyt on jo kiire muutta kurssia, mutta se ei ole myöhäistä! Tarvitaan tietoa, päätäväisyyttä ja rohkeutta tehdä oikein. Nämä toimet tulevat nimenomaan kansasta itsestään. Tavallinen kansa on nimittäin juuri se, joka tulee jäämään pahasti tappiolle monikulttuurisuudessa ja hallitsemattomassa maahanmuutossa. Heidän on toimittava!

Näiden ihmisten joiden on aika tehdä asioita oikein itselleen ja jälkipolville, tulisi vähintään edes tietää mitä tulevaisuus pitää sisällään jos mitään ei tehdä. Tämä on vähimmäisseikka. On reilua että nämä ihmiset tietävät suurinpiirtein mikä heitä ja jälkikasvua tulevaisuudessa odottaa kun he kannattavat – tai ovat passiivisia – monikulttuurisuutta ja maahanmuuttoa . Heillä on oltava mahdollisuus valita ennen kuin on liian myöhäistä.

Mihin heidän on oltava valmiita? Kysyn teiltä suomalaiset, kysyn vanhemmilta, lapsilta teiltä kaikilta oletteko valmiit siihen tulevaisuuteen mikä odottaa? Onko monikulttuurinen Suomi se maa missä haluatte lapsenne tulevaisuudessa varttua, elää ja tulla vanhemmiksi? Onko se ympäristö missä haluatte itse vanhuutenne viettää? Katsotaan mitä kristallipallon avulla näemme.

Kulttuurimme heikentyminen. Kun monikulttuurisuutta väkisin ajetaan Suomeen, niin silloin siellä olemassaoleva kulttuuri joutuu tulilinjalle. Ihmisten automaattinen eläminen omassa kulttuuriympäristössään muuttuu väkinäisemmäksi, varovaiseksi. Jos aiemmin omassa kulttuurissa eläminen oli mutkatonta, tiedostamattomasti tapahtuvaa, itsestään selvää, monikulttuurisuuden aikana se ei sitä ole. Normaalisti sujuva asia muuttuu ja se saa negatiivisia piirteitä. Joitakin oman kulttuurisi asioita et voi tehdä kun se ei sovi muiden kulttuuriin ja/tai sinun pitää varoa tekemisiäsi. Ajan myötä suomalainen kulttuuri laimenee ja katoaa. Tilalla on sekalainen kulttuurimössö, jossa ei oikein kukoista mikään kulttuuri. Tai sitten vallalla on joku kulttuurikamppailun voittanut muu kulttuuri kuin suomalainen. Oletteko valmiit tulevaisuuteen jossa ei ole suomalaisuutta, eli sitä mitä te olette?

Ghettoutuminen. Kuten on käynyt esim. Ranskassa, Belgiassa ja Ruotsissa maahanmuuttajien integroituminen on epäonnistunt myös niin että on päässyt syntymään kaupunginosia jotka ovat väestöltään isolta osin tai kokonaan ei-kantaväestöä. Sinne syntyy pieniä ”valtioita” valtion sisään. Näillä alueilla ei samalla tavalla voi esim. yhteiskunnan palvelut toimia, eikä siellä kantaväestön edustajat voi oleilla. (kts. Esim. http://verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=39499:tanska-purkaa-maahanmuuttajien-ghetot&catid=10:ulkomaat-paeaeuutinen-&Itemid=6

Näillä alueilla ovat vallassa maahanmuutajat. Näiltä alueilta kumpuaa mellakat ja muunlainen yhteiskunnallinen rauhattomuus. Oletteko valmiit olemaan pakolaisia oman kotimaanne, isänmaanne sisällä oman ja lastenne turvallisuuden taataksenne?

Rikollisuus. Erilaisiin etnisiin ryhmiin liittyy rikollisuutta joka tulee heidän mukanaan suorasti tai epäsuorasti. Kuten tänä päivänä jo Suomessa on tilastoista nähtävissä että useat maahanmuuttajaryhmät tekevät rikoksia – varsinkin tiettyjä rikoksia – moninkertaisia määriä verrattuna kantaväestöön(esim raiskaukset). Eräs rikollisuutta lisäävä muoto ovat esim. rikollisjärjestöt (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Poliisi+V%C3%A4kivaltainen+katujengi+haluaa+levitt%C3%A4yty%C3%A4+Suomeen/1135258930671

Ryöstöt, murrot, viharikokset ja väkivaltaiset välienselvittelyt tulevat lisääntymään kulttuurisessa ja etnisessä sekamelskassa. Oletteko valmiit turvattomampaan Suomeen?

Taloudellinen taakka. Maahanmuutto ja monikulttuurisuus tulee maksamaan paljon veroeuroja tulevaisuudessa. Joidenkin vuosien kuluttua suorat ja epäsuorat kustannukset liikkuvat isoissa summissa. Kuluja on hankala arvioida, mutta summa tulee olemaan useita miljardeja. On selvää että tämä raha on pois jostain muusta. Oletteko valmiita kiristämään vyötä?

Vähemmistönä omassa maassaan. On arvioitu että joissakin Euroopan maissa kantaväestö, esim. ranskalaiset voivat hyvinkin olla vähemmistönä omassa maassaa noin vuosisadan vaihteessa. Eikä tähän ole kovin pitkä aika(vrt. http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Kantasuomalaisista+voi+tulla+v%C3%A4hemmist%C3%B6/1135258696841). Toivottavasti tuolloin uusi enemmistö on yhtä massiivisen suvaitsevaista kuin kantaväestöllinen vähemmistö on ollut omalla enemmistökaudellaan. Todella surullista ja kaameaa olisi jos Etelä-Afrikan kaltainen tilanne toistuisi. Siellä valta-asetelman vaihtuminen ei tuonut harmoniaa, vaan raakuuksia.

http://afrikaner-genocide-achives.blogspot.com/

Jos kaikesta tästä huolimatta haluatte jatkaa nykyisellä – tai pahemmalla – maahanmuutolla ja monikulttuurisuudella, toivon todellakin että tulevaisuudessa ette te ja teidän jälkeläisenne jää omassa maassanne, Suomessa sinne muuttaneiden jalkoihin. Toivon että tulevaisuudessa suomalaisten sinisilmäisyys ei kostaudu suomalaisille kovalla tavalla niin että he tulevat olemaan raa`asti sorrettu ryhmä omassa maassaan, isänmaassaan.



Mustien kytevä rotuviha valkoihoisia kohtaan

13.08.2010

Välillä vaikuttaa että ainoita jotka tällä planeetalla harjoittavat vihaamista, sortoa, rasismia ym. niin ovat valkoihoiset. Tällainen käsitys voi helposti tulla meillä täällä länsimaissa, koska kun useimmiten törmäämme näihin negatiivissävyisiin käsitteisiin asia on juuri niin että valkoihoiset ovat niitä pahantekijöitä. Asia ei tietysti ole näin, vaan muutkin sortavat, vihaavat, ovat rasistisia ym. Hyvinkin on niin että tänä päivänä valkoihoiset eivät ole vihaamisen ja rasismin ”ravintoketjun” ylimpinä, jos ovat koskaan olleetkaan. Tässä artikkelissa valotan mekanismeja joita löytyy mustaihoisten rotuvihasta valkoisia kohtaan. Tuon myös esille esimerkkejä joissa mustien rotuviha on purskahtanut esille ikävin seurauksin. Näiden elävän elämän esimerkkien kautta on myös helpompi ymmärtää mekanismeja kytevän rotuvihan taustalla.

Erilaisten etnisten ryhmien ja rotujen välisten eturistiriitojen kärjistyessä ihmisten samaistuminen omanlaisiinsa ja omien puolesta toimiminen voimistuu ja tämä tilanne voi saada aikaan piirteitä jotka ovat hyökkääviä, sortavia ja muita negatiivisia toisia kohtaan. Sinällään se on ymmärrettävää, jos ”ryhmien” eturistiriidat ovat mm. taistelua elintilasta, hyvinvoinnista ja/tai olemmassaolosta. Usein tämä naturalistinen etnisten ryhmien ja rotujen yhteen toimiminen saa näitä negatiivisia piirteitä kun ”ryhmät” toimivat ei-naturalistisessa ympäristössä ja/tai ”ryhmät” saatetaan keinotekoisesti vuorovaikutukseen ja yhteiseen elinympäristöön. Kuten on laita monikulttuurisuuden ajamisessa.

Mustien rotuviha valkoisia kohtaan saa voimaansa paljon historiasta. Osa valkoisista on aktiivisesti tehnyt toimia ollakseen ylempänä kuin mustat. Näin mm. kolonialismin ja imperialismin aikana. Selvimpänä aktina myös Pohjois-Amerikan orjat. Myös ns. passiivista ylempänä olemista on ollut. Tällä tarkoitan sitä kuinka eurooppalainen, muu läntinen ja venäläinen kulttuuri on ollut kehittyneempää. Tämä osaltaa synnyttää ajatusta alempana olemisesta ja se synnyttää negatiivisia tuntemuksia ym. Vihan muodostumisen kolme perusosaa ovat siis: 1) Mustien (ja kaikkien muidenkin) luonnollinen piirre pitää omien puolta ja sen painottuminen tietyissä olosuhteissa negatiivisesti 2) Valkoihoisten harjoittama aktiivinen itsensä ylentäminen 3) Mustien ja valkoisten kulttuurien erot(kehitys ym.) Kaikkia näitä on esiintynyt omassa muodossaan historiassa ja niitä esiintyy omassa muodossa tänä päivänäkin.

Tarkastellaan asiaa mantereittain, koska eri maanosissa valkoisten vihaamisella on omia vivahteitaan. Tärkeää on huomata kuitenkin se, että nykymaailmassa nämä erot tasoittuvat. Tarkoitan tällä esim. sitä että Pohjois-Amerikan orjan jälkeläisneekeri voi tuntea enemmän tai vähemmän piilevää vihaa Pohjois-Amerikan valkoisia kohtaan orja-aspektissa, mutta myös Afrikan historian valossa yleensäkin valkoihoisia kohtaan. Kun taas vaikkapa Kongossa jollakin kaivoksella työskentelevä lukutaidoton paikallinen voi helpommin tuntea negatiivisesti valkoihoisia(ehkä belgialaisia) kohtaan ilman mm. Pohjois-Amerikan orjakuvioita. Vihasta tulee enemmän globaalia kuin lokaalia ja tämä omalta osaltaan vahvistaa ilmiötä. Afrikassa viha muodostuu siis kaikilla kolmella osa-alueella ja ote ympäristöllisesti läheisempi, koska negatiiviset tapahtumat ovat sattuneet ja tapahtuvat edelleen mustien omalla maaperällä. Pohjois-Amerikassa samoin toteutuu kaikki kolme tekijää. Vivahde ero nykypäivän passiivisessa ylentämisessä on siinä että esim. sosioekonominen juopa syntyy saman yhteiskunnan ja kulttuurin sisällä samassa maassa. Kun taas Afrikassa taloudellinen ero tapahtuu eri kulttuurien ja mantereiden välillä akselilla länsimaat-”kolmas maailma”. Aktiivisessa ylentämisessä nykypäivänä taas ero on siinä että sitä ei Pohjois-Amerikassa suoranaisesti ole, kun taas Afrikassa sitä esiintyy jonkin verran esim. kaupankäyntiin liittyvissä tekijöissä. Pohjois-Amerikan orjahistoria on oma lukunsa. Euroopan mustien rotuviha on jonkinlainen sekoitus näitä. Euroopan mustien rotuviha on luonteeltaan enemmän kollektiivista vihaa, koska sitä ei voi samalla tavalla spesifioida kuten Pohjois-Amerikassa (orjahistoria) ja Afrikassa (kolonialismin ja imperialismin historia, sekä nykypäivän epäreiluus). Ehkä se on puhtainta rotuvihaa. Nykypäivän neekerin joka on Euroopassa suhde imperialismin ja kolonialismin aikaan on myös erilainen kuin Afrikkalaisen mustaihoisen. Esim. jos neekeri Suomessa vihaa enemmän tai vähemmän suorasti suomalaisia, se on puhtaampaa rotuvihaa, koska suomalaisia on hankalampi kytkeä esim. kolonialismiin ja imperialismiin tai orjuuteen. Selvin kytkös löytynee siitä että Suomi ja suomalaiset ovat osana länsimaita.

Muutamia esimerkkejä lähihistoriasta missä pinnan alla kytevä mustien rotuviha valkoisia kohtaan on purskahtanut esille. Afrikka, Zimbabwe alkaen 1980-luvulta tähän päivään Pääministerin ja nykyisen presidentin Robert Mugaben ajama politiikka on lisännyt ja konkretisoinut mustien vihaa, väkivaltaa ja johtanut rotusortoon valkoihoisia kohtaan. Varsinkin maareformi jossa valkoisten tilat otettiin valtion haltuun pakolla ilman asiaan kuuluvia korvauksia. Mm. tiloilta valkoisia häädettäessä on tapahtunut heidän pahoinpitelyitä, raiskauksia ja murhia. Useat tilat jotka ovat sukupolvien ajan olleet valkoihoisten omistuksessa, eivät ole kuitenkaan joutuneet Zimbabwen kansan käsiin, vaan mm. korruptoituneiden poliitikkojen ja virkamiesten haltuun.

http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/11/zimbabwen_valkoiset_viljelijat_hakevat_apua_1142487.html

Yhdysvallat, Los Angeles 1992 Poliisit taltuttivat kovin ottein mustaihoisen rikollisen ja tapahtuma päätyi videolle. Seurauksena olivat mustien väkivaltaiset mellakat. Väkivalta suuntautui satunnaisesti valkoihoisia kohtaan ja useita viharikoksia tapahtui. Myös omaisuutta tuhottiin ja kauppoja ryösteltiin. Alla olevassa videossa mustien silmittömän rotuvihaväkivallan ensimmäisiä uhreja. Valkoihoinen rekkamies Oliver Denny joutui väkijoukon hyökkäyksen kohteeksi ollessaan työssään.


Yhdysvallat, New Orleans 2005 Hurrikaani iski kaupunkiin ja tämä syöksi alueen poikkeustilaan. Vailla yhteiskunnallista järjestyksenpitoa alue ajatui kaaokseen. Mm. mustien muodostamat jengit kylvivät väkivaltaa ja tuhoa alueella. Tapahtui useita viharikoksia mm. valkoihoisten naisten ja lapsien (myös poikien) raiskauksia, murhia, pahoinpitelyitä sekä omaisuusvahinkoja.

Raakuuksia New Orleansissa 2005

http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/england/wear/4208792.stm

http://www.mirror.co.uk/news/tm_objectid=15922236&method=full&siteid=115875&headline=dead-bodies–rape-crack–gunshots–filth-and-a-sickening-stench-filling-the-thick-air–name_page.html

Kokoelma karmaisevia mutta tilannetta kuvaavia uutiskirjoituksia: http://www.davidduke.com/general/the-crisis-worsens_379.html

Näyttää siis siltä että pinnan alla kytee viha joka oikeissa olosuhteissa tulee esille. Näitä olosuhteita voivat olla mm. alueiden poikkeustilat ja poliittiset tekijät. Pieniä lisähuomautuksia esimerkkeihin. Los Angelesin tapauksesta tulee mieleen viime aikainen etniseen taustaan liittyvä tapaus Ranskasta: http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/07/poliisi_ampui_miehen_-_mellakka_repi_ranskalaiskaupunkia_1838577.html?origin=rss

Vaikka Zimbabwen tilannetta voikin perustella jollakin tapaa yhteiskunnallisessa mielessä (tilojen palauttaminen afrikkalaisille) ja sen ollessa jossakin määrin oikeudenmukaistakin(siis idea, ei tietysti toteutuksentapa raakuuksineen), mukana on myös negatiivisia roturelaatioita. New Orleansin tilanteesta taas tulee mieleen vastaavia ja suurempia luonnonkatastrofeja mm. Aasiasta. Kuitenkaan siellä ei luisuttu vastaavaan barbariaan kuin New Orleansissa 2005. Miksi, mitkä ovat erot? Yksi ero on ainakin että alueilla asuu enimmäkseen vain yhden rotuisia ihmisiä.

Mustilla on myös länsimaissa erilaista poliittista, järjestöllistä ja muuta toimintaa pohjautuen rotuun. Mm. New Black Panther Party( Uusi mustien panttereiden puolue) ajaa rasistista ja mustien ylivaltaista politiikkaa. Jotkin puoleen johtohahmot ovat ilmaiseet vihansa ja raa`at toimintatavat valkoisten vahingoittamiseksi ja jopa hävittämiseksi. Khalid Abdul Muhammad toimi New Black Panther – puolessa 1990-luvulla. Videolla on pätkä yhdestä hänen lukuisista vihapuheistaan. Tällä kertaa tyyliin: ”Tappakaa valkoiset. Sinisilmäiset lapset ja naiset. Sanon: tapetaan ne kaikki!”


Alla dokumentti New Black Panther-puolueesta


Muita mustien negatiivisesti roturelaatioisia toiminnan muotoja ovat mm. erilaiset enemmän tai vähemmän poliittiset järjestöt, katujengit ym. ja näyttää siltä että suuntaus on kasvava. Kun toiminta kasvaa myös viha valkoisia kohtaan kasvaa ja näin jo valmiiksi pinnan alla kytevä viha saa voimaa leimahtaa. Näin on tapahtunut Afrikassa, näin on tapahtunut Pohjois-Amerikassa, näin voi tapahtua myös Suomessa.

Isänmaallisuus on aina rasismia ja muita älyttömyyksiä

20.07.2010

Tämän artikkelin kirjoittaminen motivoituu minulla siitä, että olen eri yhteyksissä törmännyt vähintäänkin kummallisiin ja ihmetyttäviin mielleyhtymiin käsitteiden ja/tai mielipiteiden välillä liittyen mm. monikulttuurisuuteen, maahanmuuttoon sekä näiden kritiikkiin. Mielestäni tällaisista turhista mielikuvavääryyksistä ym. keskustelua ja asian käsittelyä haittaavista piirteistä olisi hyvä luopua. Olisi hyvä tiedostaa, mistä nämä yksinkertaisen mustavalkoiset mielikuvalokeroinnit tulevat ihmisten mieliin ja sosiaalisen käyttäytymisen muotoihin. Motivaationi kirjoittaa tämä artikkeli tulee siitä, että ihmiset (esim. Suomen kansalaiset) jättäisivät turhan mielikuvalokeroinnin pois suhteessa toisiinsa ja itseensä. Tästä seuraisi selvempi ongelmien, uhkakuvien ja ratkaisujen sekä toimintatapojen löytäminen paremman yhteiselon kannalta yhteisössä nimeltä Suomi.

Ehken räiken ja yleisin mielikuvalokerointivääristymä on liittyen isänmaallisuuteen. Jotenkin on saatu luotua ilmapiiri jossa useat isänmaalliset mielipiteet tai aktit motivoituisivat ko. ihmisen/ihmisten rasismista ja/tai uuskansallissosialismista (käytetään myös jokseenkin halventavasti uusnatsismista), vihasta, pelosta ym. Esimerkki: Henkilö ilmaisee mielipiteensä siitä että Suomeen ei pitäisi ottaa yhtään pakolaisia Afrikasta. Jokseenkin yleisen ilmapiirin mukainen (jopa intuitiivinen) reaktio ihmisissä: henkilön täytyy olla rasisti (syrjii ihmisiä sen takia että he ovat eri rotua) koska sanoo noin. Eikö näin ole? Mistä siis kumpuaa tämä automaattisen kaltainen mielleyhtymä ja lokerointi? Onhan usein että henkilön mielipide motivoituu esim. asioista joilla ei ole suoranaisesti rodun kanssa mitään tekemistä, kuten vaikkapa mielipide joka on motivoitunut yhteiskunnallisista ongelmista mitä seuraa afrikkalaisen kulttuurin läsnäolosta ko. henkilön kulttuurissa. Mistä usein siis ihmisten jääräpäinen tapa nähdä mielipide ja kommentti mm. rasistiseksi? Tähän asetelmaan törmää melkoisen paljon keskusteluissa ja muissa asioiden käsittelyissä eri yhteyksissä. Kuten esim. liittyen artikkeliini ” Osa maahanmuuttajista halveksii suomalaista naista”. Artikkelissani perustelin kulttuurieroilla maahanmuuttajien asenteita Suomen kantaväestöä kohtaan ja sain kommentin joissa oli ”oivallettu” tekstini itseisarvo (jonka tässä oletan olevan lisäselvitystä saamattani mm. rasistisesti kytkeytynyt).

Eräs älyttömyys on myös seuraava: isänmaallisuus on vihaa! Mistä tulee jokseenkin automaattinen yhtymä isänmaallisuuden luonteesta vihamielisyytenä(aiheesta hieman artikkelini ”Isänmaasta ja isänmaallisuudesta” kommenteissa)? Miksi se että pitää, rakastaa isänmaataan on vihaa kaikkea muuta kohtaan? Jos on ylpeä omasta kulttuuristaan, maastaan tai vaikkapa rodustaa ei todellakaan tarkoita että aina vihaisi kaikkia muita. Tuntuu jopa että kun arvostaa itseään ja juuriaan, kulttuuriaan, sekä kansaansa ja isänmaataan on luontevammin tekevä myös niin muita kohtaan. Isänmaallisuus ei siis ole vihaa, vaan enemminkin rakkautta. Ja jos on niin että sitä mitä rakastaa uhataan niin silloin on oikeuskin vihastua. Siinä ei ole mitään väärää vaikka näin uskotellaankin.

Kuulostaakos tämä tutulta: ”Suomi on osa globaalistuvaa maailmaa ja halusi suomalaiset sitä tai ei, monikulttuurisuus tulee osaksi Suomea ja suomalaisten elämää” Tämän tyylisillä mielipiteillä ja asenteilla luodaan kuvaa että maahanmuutto ja monikulttuurisuus on jotakin väistämättömästi tapahtuvaa jolle ei voi mitään, tai parhaassa tapauksessa ilmiöihin voi sopeutua (so. kärsiä sen tuhoisista haittavaikutuksista). Ei! Monikulttuurisuus ja maahanmuutto on ihmisten tekosia, se on estettävissä, muutettavissa. Se ei ole mikään luonnonlaki kuten painovoima jota ei voi kumota(tosin tämänkin kumoamisen eteen on ponnisteltu). Tietyt tahot, propagandistit ja hyväuskoiset hölmöt koettavat viljellä tätä lammasmaisen alistuvaa asennetta. Nämä samat tahot hanakasti myös käyttävät tietyissä yhteyksissä esimerkkejä ym. liittyen kansallissosialistiseen Saksaan. Käytetään mekin sitä tässä yhteydessä. Esimerkki siis menee seuraavasti. Jos kansallissosialistisen Saksan vastustajat olisivat ajatelleet tämän kappaleen mielipiteen/asenteen mukaisesti, mitä olisi tapahtunut, tai jäänyt tapahtumatta? Olisiko heidän pitänyt ajatella: ”ei kansallisosialismille voi mitään, Saksassa sillä on niin kova suosio ja sitä ei voi vastustaa tai kumota”. Olisiko jotain jäänyt yrittämättä esim. jos Claus von Stauffenberg kumppaneineen olisi näin ajatellut. Ehkä heidän olisi murhayrityksen sijasta pitänyt tehtailla sopeutumisen hengessä työhakemuksia Auschwitziin. Tai mitäs jos Ranskan vastarintaliike olisi ajatellut että tässä sitä eletään kansallissosialistuvassa Euroopassa ja pitää sopeutua. ”Ei voi mitään, ei kannata vastustaa kun Puola, Alankomaat ja Belgiakin on jo kansallissosialistunut/kansallissosialistumassa.” Vive la France” tai ”vive la Rèsistance” olisi vaihtunut ”Vive la Philippe Pètain”.

Nämä elokuvistakin tutut henkilöt ja teemat ovat tänä päivänä sankarillisia ja usein ne ovat tätä juuri niiden tahojen mielestä jotka nyt jakavat tätä lammasmaista ”ei voi mitään”- asenetta monikulttuurisuuden ja maahanmuuton suhteen. Miksi siis emme nytkin tekisi asioita jotka auttavat meitä ja ehkäisevät useita negatiivisia sekä tuhoisia yhteiskuntaamme ja kulttuuriamme uhkaavia ilmiöitä, kuten monikulttuurisuuttaa ja maahanmuuttoa. Eläköön Suomi!

Claus von Stauffenberg kuvattuna postimerkissä. Postimerrki on osa sarjaa jossa on kuvattu valtakunnanjohtaja Adolf Hitlerin murha- ja vallankaappausyritykseen vuonna 1944 osallistuneuta henkilöitä.

Vichyn Ranskan valtionpäämies Philippe Pètain kättelee valtakunnanjohtaja Adolf Hitleriä. Taustalla keskellä Paul-Otto Schmidt ja oikealla Joachim von Ribbentrop.